Tiedotteet

Metsämarjojen ostomäärät pysyivät viime kesänä ennätystasolla

Arktiset Aromit ry                                                                                                           
Tiedote

Metsämarjoja yritykset ostivat poimijoilta Suomessa viime kesänä lähes 17 miljoonaa kiloa. Määrä on hivenen edellisvuotta suurempi. Määrään eivät sisälly torikaupan osuus ja poimijoitten suoramyynnit ammattikeittiöille ja kuluttajille.  Ostomäärätiedot pohjaavat Arktiset Aromit ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn.  Kyselyn avulla yritykset haluavat saada tietoa siitä, paljonko marjoja ja sieniä on varastossa ja näin osaavat suunnitella talven aikaista kaupankäyntiä täsmällisemmin.

Metsämarjojen ostomäärissä mustikan ostot jäivät hivenen edellisvuoden ennätyksestä, ollen nyt noin kuusi miljoonaa kiloa. Mustikan sato oli itäisessä ja eteläisessä Suomessa hyvä, joten yritysten kutsumat ulkomaiset marjanpoimijat saivat sitä hyvin talteen.  Mustikka kypsyi viime kesänä useita viikkoja edellisvuotta aiemmin varhaisen kukinnan vuoksi.   

Puolukkaa ostettiin poimijoilta runsaat 11 miljoonaa kiloa. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Osasyynä tähän oli puolukan varhainen kypsyminen. Näin puolukan ostokaudesta tuli harvinaisen pitkä ja poimijat ehtivät saada sitä talteen ennätysmäärin.  Puolukasta saatiin hyvä sato erityisesti läntiseen Suomeen.

Muitten marjojen ostomäärät jäivät alhaisiksi. Variksenmarjasta saatiin viime kesänä huomattavasti edelliskesää parempi sato. Sen ostomäärät nousivat edellisvuodesta. Myös lakkasato oli hieman edellisvuotta parempi, vaikka marjasato kärsikin paikoitellen kukinta-ajan hallaöistä. Pihlajanmarjasadosta saatiin hyvä, mutta karpalon ostomäärät jäivät edellisvuotta vähäisemmiksi.

Puolukkaa on ostettu 1970-luvun lopulta alkaneen tilastohistorian aikana keskimäärin noin viisi miljoona kiloa vuosittain. Joten viime kesän lukema oli yli kaksinkertainen pitkän aikaväline keskiarvoon verrattuna. Mustikan ostomäärissä keskiarvo on ollut noin 2,5 miljoonaa kiloa. Viime kesän ostomäärät ovat siten yli kaksinkertaiset tilastohistorian keskiarvoon verrattuna.

Syynä metsämarjojen talteenoton kasvuun ovat Suomeen vuosittain tulevat ulkomaiset poimijat. Heidän ansiostaan marjojen talteenotto on kaksinkertaistunut ja poiminta laajentunut koko Suomea kattavaksi. Näin huononakin marjavuonna saadaan satoa talteen, koska päämarjalajeistamme tulee aina johonkin päin Suomea satoa.  Suomessa ostetuista metsämarjoista päätyy vientiin joko teollisuuspakasteina tai jalostettuina elintarvikkeina reilusti yli puolet. Luonnontuotteiden vientiin onkin koottu klusteria, joka saisi aikaan näyttävämpää markkinointiviestintää ja esiintyisi kansainvälisellä tasolla aiempaa yhtenäisemmin.

Metsäsienistä tatteja yritykset ostivat noin 400 000 kiloa ja rouskuja 80 000 kiloa. Kantarelleista saatiin poikkeuksellisen hyvä sato ja niitä yritykset ostivat noin 40 000 kiloa. Muita ostettuja sieniä olivat suppilovahvero, korvasieni, mustatorvisieni ja lampaankääpä. Viime kesänä ostetut marja- ja sienimäärät tarkentuvat, kun Maaseutuvirasto saa vuosittaisen MARSI -kyselyn valmiiksi keväällä 2017.

Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry,
puh. 040-5801186

 

Takaisin