Ulkoministeriön päätös thaimaalaisviisumeista tuli shokkina luonnonmarja-alan yrittäjille
Viranomaisten ja luonnonmarja-alan yritysten on ensin jaettava yhteinen näkemys nykytilanteesta, jotta vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja voidaan rakentaa, sanoo toimialajärjestö Arktiset Aromit.
Suomen puolukka- ja mustikkasadosta kerätään talteen noin 10 prosenttia. Thaimaalaiset poimijat ovat keränneet noin 80 Suomessa poimituista luonnonmarjoista.
Ulkoministeriön ilmoitus keskeyttää luonnonmarjanpoimijoiden Schengen-viisumihakemusten vastaanotto Thaimaassa oli shokki suomalaisille alan yrityksille, sanoo toimialajärjestö Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.
"Olemme toivoneet dialogia viranomaisten kanssa koko talven. Viimeisimmät keskustelut kävimme siinä sävyssä, että satokaudelle 2024 ei viisumikäytäntöihin tehdä muutoksia ja että uudenlaista, pitkän aikavälin mallia valmistellaan otettavaksi käyttöön satokaudesta 2025 lähtien", Partanen sanoo.
Thaimaalaiset poimijat ovat vastanneet 80-90 prosentista Suomessa kaupallisesti poimitusta luonnonmarjasadosta.
Partanen sanoo, että viranomaisten ja luonnonmarja-alan yritysten on ensin jaettava yhteinen näkemys nykytilanteesta, jotta vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja voidaan rakentaa.
"Nyt emme alan toimijoina tiedä, millaisiin faktoihin uusi viisumilinjaus perustuu. Meidän tietomme on, että viranomaisten jo satokaudelle 2023 tiukentama viisumiseula toimi kuten kuuluukin ja että sillä onnistuttiin kitkemään satokaudella 2022 ilmenneet väärinkäytökset."
Luonnonmarjojen saatavuus vaikuttaa marjanpoimintayritysten lisäksi marjatuotteiden jalostajiin sekä kauppaan.
"En jaksa uskoa, etteikö toimivaa ratkaisua olisi mahdollista löytää jo ensi kesäksi, mutta tämä edellyttää avointa keskustelua viranomaisten ja luonnonmarja-alan yritysten kanssa."
Lisätietoja: Birgitta Partanen, birgitta.partanen@arktisetaromit.fi, p. 040 580 1186